Erityisesti Smolenskin lentokoneturma oli jännä, mutta muuten tykkäsin enempi Aron ensimmäisestä kirjasta.

Eikö Venäjä ole jo paljastanut todelliset kasvonsa kaikille? Ja löytyykö edelleen ihmisiä jotka uskoo Kremlin totuutta? En ymmärrä miten Aroon voi edelleen kohdistua näin paljon vihaa.Mielestäni MV lehti sai liian paljon tilaa kirjasta

Kaikkien pitäisi lukea tämä, kuten myös Aron aikaisempi teos.

Vähän liian paljon kirjoittajan ja mv lehden porukan välistä riitelyä. Muut kohdat kyllä mielenkiintoisia.

Kirjan alku supermielenkiintoinen. Kirjan lopussa käytetään aivan liian paljon aikaa toimittajien keskinäisten riitojen selvittelyyn. Ei oikein mielestäni liittyneet kirjan aiheeseen kuin löyhästi.

Alku oli iham mukiin menevää mutta sitten alkoi omat oikeudenkäynti ongelmat. Ei jaksanut loppuun.

Ei ollut kovin rakentavan kuuloista, mutta ymmärrän kyllä kirjoittajan omakohtaisen kokemuksen vaikutukset tekstiin ja asian ilmaisun tyyiliin.

Olin jo päättänyt mielessäin tämän olevan täyden viiden tähden tekele, mutta loppupuolen mesoaminen meni mielestäni yli reilusti. Ymmärrän pointin ja katkeruuden mutta toisaalta Aron kaltaisen monipuolisen journalistin on pakko omistaa paksu nahka - sellainen jota ei (edes) trollit pysty lävistää. Selvästi patoutunutta vihaa ja raivoa siinä purettiin.Mutta, kuten sanottu, erittäin mielenkiintoinen ja informatiivinen kirja joka vahvistaa käsitystä itänaapurin rikollismaasta. R**sän epärehellisyydellä, kieroudella ja kaksinaamaisuudella ei TODELLAKAAN ole mitään pohjaa.

Todella hyvä jatko osa kirjalle Putinin Trollit. Lämmin suositus molemmille kirjoille!

Täydellinen selvitys rajanaapurimme agendasta. Nyt ymmärrämme paremmin olla varuilamme.